Naton 75. vuosipäivä: Venäjän hyökkäyksen käsittely Ukrainassa

Maailman johtajat kokoontuvat Washingtoniin juhlistamaan Naton 75-vuotispäivää, keskittyen liittouman kollektiivisen puolustuksen vahvistamiseen ja Ukrainan tukemiseen Venäjän vihamielisyyden keskellä. Naton jäsenmaiden keskuudessa on kuitenkin syntymässä erilaisia näkemyksiä Venäjän vastustamiseen tarvittavan sitoutumisen ja toiminnan laajuudesta.

Ukrainan vetoomus vahvemman tuen saamiseksi

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sekä Venäjän kanssa rajan jakavien maiden johtajat ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä liittouman vastaukseen meneillään olevaan konfliktiin. He pyrkivät vankempaan kielenkäyttöön, konkreettisiin sitoumuksiin ja rajoitusten poistamiseen Yhdysvaltojen toimittamien aseiden käytöstä Venäjän alueella sijaitseviin sotilaskohteisiin. Reagan-instituutissa käydyssä vuoropuhelussa Zelenskyi korosti tilanteen kiireellisyyttä ja liittouman tarvetta sallia Ukrainan käyttää aseitaan siviilien ja keskeisen infrastruktuurin turvaamiseksi. Venäjän äskettäinen hyökkäys lastensairaalaan Kiovassa, joka johti lukuisiin uhreihin, oli karu muistutus Venäjän hyökkäyksen synkistä seurauksista.

Baltian maiden johtajien huolenaiheet

Baltian maiden johtajat ovat myös korostaneet Venäjän tukeman sabotaasin kasvavaa uhkaa, mukaan lukien GPS-häirintä, sairaaloiden hakkerointi ja hyökkäykset poliittisia toisinajattelijoita vastaan. Heidän mukaansa Naton on tehostettava pyrkimyksiään haastaa Venäjän toimet liittouman alueella. Vaikka Nato-liittolaiset sopivat sotilaallisen ja taloudellisen avun toimittamisesta Ukrainalle, Venäjän rajalla sijaitsevat maat vaativat järeämpiä sitoumuksia. He vaativat Ukrainalle selkeämpää tietä Nato-jäsenyyteen, lisää taloudellista tukea ja rohkeampaa vastausta Venäjän hybridiuhkiin.

Naton vastaukset ja sitoumukset

Vastauksena tähän kritiikkiin huippukokouksen yhteisessä julistuksessa liittouma sitoutuu laatimaan strategioita Venäjän hybridiuhkien torjumiseksi. Nato-liittolaiset ovat myös sitoutuneet toimittamaan lisää ilmapuolustusjärjestelmiä ja yli 43 miljardin dollarin avun Ukrainalle vuoteen 2025 mennessä. Huolta aiheuttavat kuitenkin avun toimittamisen viivästyminen Ukrainalle ja mahdolliset rajoitukset Ukrainan kykyyn iskeä Venäjän sisällä. Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs on vaatinut Nato-liittolaisten toimittamien aseiden käyttöä koskevien rajoitusten poistamista ja korostanut tarvetta avoimeen ja rehelliseen keskusteluun jäsenmaiden välillä.

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen toimet

Britannian uusi pääministeri Keir Starmer on tiettävästi poistanut Britannian Storm Shadow -ohjuksia koskevat rajoitukset, mikä osoittaa valmiutta tukea Ukrainaa aktiivisemmin. Viron puolustusministeri Hanno Pevkur on ilmaissut huolensa epävarmuudesta, joka liittyy Yhdysvaltain Ukrainalle antamaan apuun, erityisesti Yhdysvaltain tulevien vaalien vuoksi. Huoli kasvaa myös entisen presidentin Trumpin mahdollisesta paluusta ja hänen näkemyksistään Natosta. Jotkut johtajat pelkäävät, että Trump uhkaa erota liittoumasta tai tehdä Putinille myönnytyksiä, jotka heikentävät Naton kollektiivista puolustusta.

Naton vahvistama sitoutuminen Ukrainaan

Näistä huolista huolimatta Naton johtajat vahvistavat lupauksensa Ukrainan turvallisuudesta ja sen tiestä jäsenyyteen. He tunnustavat tarpeen varmistaa tuki Ukrainalle mahdollisia poliittisia muutoksia vastaan ja ryhtyvät toimenpiteisiin Naton tuen institutionalisoimiseksi. Tähän sisältyy aselahjoitusten koordinointi, Ukrainan joukkojen kouluttaminen ja Naton siviilietuvartion perustaminen Kiovaan. Vaikka Ukraina ei ehkä saa virallista kutsua liittyä Natoon tässä huippukokouksessa, liittolaiset korostavat, että jäsenyys ei ole pois pöydältä. He keskittyvät antamaan käytännön tukea Ukrainalle ja osoittamaan, että tie jäsenyyteen on lyhenemässä. Naton huippukokous Washingtonissa korostaa liittouman sisäisiä jännitteitä ja erimielisyyksiä liittyen vastaukseen Venäjän aggressioon Ukrainassa. Vaikka sotilaallisen ja taloudellisen tuen antamisesta ollaan yhtä mieltä, sitoutumisen tasosta ja tarvittavista toimista ollaan eri mieltä. Ukrainan iskukykyä koskevien rajoitusten poistaminen Venäjän sisällä, selkeämmät polut Nato-jäsenyyteen ja vahvempi vastaus Venäjän uhkauksiin ovat keskeisiä vaatimuksia Venäjän rajavaltioilta. Huippukokous tarjoaa liittolaisille tilaisuuden käsitellä näitä huolenaiheita ja vahvistaa sitoutumisensa Ukrainan turvallisuuteen. Näiden keskustelujen tulokset vaikuttavat merkittävästi Naton tulevaisuuteen ja Ukrainassa käynnissä olevaan konfliktiin.