Iranin presidentin valuminen: heijastus kansallisesta pettymyksestä

Iranin presidentinvaalit ovat edenneet uudistusmielisen ehdokkaan ja kovan linjan konservatiivin välimaastoon. Ensimmäinen äänestyskierros keräsi maan historian alhaisimman äänestysprosentin, kun yli 60% äänestäjistä pidättäytyi äänestämästä. Tämä osallistumisen puute korostaa laajalle levinnyttä pettymystä ja turhautumista Iranin yleisön keskuudessa, joka on kamppaillut taloudellisten vaikeuksien ja joukkomielenosoitusten kanssa maan shiialaisen teokratian alla.

Reformisti vs. kovan linjan konservatiivi: ideologioiden taistelu

Uudistusmielinen ehdokas Masoud Pezeshkian kannattaa laajempaa yhteydenpitoa kansainväliseen yhteisöön mahdollisena ratkaisuna Iranin taloudellisiin ongelmiin. Sitä vastoin kovan linjan konservatiivi Saeed Jalili, entinen ydinneuvottelija, on tunnettu länsivastaisista näkemyksistään. Alustavat tulokset paljastivat Pezeshkianin 10,4 miljoonalla äänellä, kun taas Jalili jäi hieman jälkeen 9,4 miljoonalla äänellä.

Lähestyvä valuminen: kriittinen käännekohta Iranille

Heinäkuun 5. päiväksi asetetut vaalit ovat ratkaiseva käännekohta Iranille. Tulos ei vaikuta vain kansakunnan tulevaan suuntaan, vaan antaa myös käsityksen hallinnon nykytilasta ja sen legitiimiydestä. Alhainen äänestysprosentti ja vallitseva pettymys poliittiseen prosessiin ovat merkki syvään juurtuneesta tyytymättömyydestä Iranin väestön keskuudessa.

Kiista Iranin vaaleista

Kriitikot väittävät, että Iranin vaaleista puuttuu avoimuus ja oikeudenmukaisuus, rajoitetut valinnat ja kansainvälisesti tunnustettujen tarkkailijoiden valvonnan puuttuminen. Alhainen äänestysprosentti ja yli 1 miljoonan äänen mitätöinti nähdään ehdokkaiden ja itse järjestelmän hylkäämisenä. Monille iranilaisille vaalit vaikuttavat pelkältä farssilta diktatuurin vallassa olevassa maassa.

Edellisen presidentin kuoleman jälkeen häämöttää epävarmuus

Entisen presidentin Ebrahim Raisin ennenaikainen kuolema helikopterionnettomuudessa lisää epävarmuutta vaaleihin. Raisia pidettiin mahdollisena seuraajana maan korkeimmalle johtajalle, ajatollah Ali Khameneille, jolla on huomattava valta Iranissa. Kysymys siitä, kuka voi seurata Khameneia, muuttuu nyt entistä epämääräisemmäksi.

Analyytikot eivät ennusta merkittävää muutosta

Lähestyvistä vaaleista huolimatta analyytikot eivät ennusta mitään merkittävää muutosta tämän äänestyksen seurauksena. Ehdokkaat eivät ole ehdottaneet politiikkaa, joka puuttuisi kiistanalaisiin kysymyksiin, kuten naisten tiukkaan islamilaiseen pukeutumiskoodiin. Näin ollen vaalitulos ei todennäköisesti käynnistä mitään merkityksellistä uudistusta tai vastaa Iranin kansan vaatimuksiin.

Legitimiteetin ja suunnan kriisi

Iranin presidentinvaalit heijastavat Iranin väestön syvään juurtunutta pettymystä ja turhautumista. Alhainen äänestysprosentti ja ehdokkaiden ja järjestelmän hylkääminen korostavat luottamuksen puutetta nykyiseen hallintoon. Vaalitulos ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä muutoksia, mikä herättää tärkeitä kysymyksiä Iranin hallituksen legitiimiydestä ja maan tulevasta kehityssuunnasta.