Meksiko ja Ecuador ovat katkaisseet diplomaattisuhteet sen jälkeen, kun Ecuadorin turvallisuusjoukot hyökkäsivät Meksikon suurlähetystöön Quitossa pidättääkseen Ecuadorin entisen varapresidentin Jorge Glasin. Suurlähetystöstä turvapaikkaa hakeneen Glasin pidätys sai Meksikon presidentin Andrés Manuel López Obradorin tuomitsemaan sen "räikeänä kansainvälisen oikeuden ja Meksikon suvereniteetin loukkauksena". Latinalaisen Amerikan johtajat ovat tuominneet ratsian laajalti, ja se on herättänyt huolta diplomaattisten normien rikkomisesta ja Glasin turvapaikkaoikeudesta.
Glasia, kiistanalaista hahmoa, joka toimi varapresidenttinä vasemmistolaisen ex-presidentin Rafael Correan aikana, oli syytetty maanjäristyksen jälleenrakentamiseen tarkoitettujen valtion varojen kavaltamisesta. Hän oli hakenut turvapaikkaa Meksikon suurlähetystöstä vedoten poliittiseen vainoon. Ecuadorin viranomaiset väittivät kuitenkin, että Glas ei ollut poliittisesti vainottu henkilö vaan pikemminkin rikollinen, joka tuomittiin oikeusviranomaisten antamalla pidätysmääräyksellä.
Hyökkäys suurlähetystöön on herättänyt raivoa ja tuomiota Latinalaisen Amerikan maissa, kuten Brasiliassa, Argentiinassa ja Kolumbiassa. Monet johtajat ovat huomauttaneet, että diplomaattisia suhteita koskevaa Wienin yleissopimusta on rikottu, sillä siinä määritellään puitteet maiden välisille diplomaattisuhteille. YK:n pääsihteeri António Guterres ilmaisi huolensa ja vahvisti diplomaattisten tilojen ja henkilöstön loukkaamattomuuden periaatteen.
Meksiko on vetänyt henkilöstönsä suurlähetystöstä ja keskeyttänyt diplomaattisuhteet Ecuadoriin. Meksikon presidentti López Obrador on vannonut jättävänsä valituksen Ecuadoria vastaan kansainväliseen tuomioistuimeen. Euroopan unioni ja Espanja ovat myös tuominneet ratsian Wienin yleissopimuksen rikkomisena ja korostaneet diplomaattisten edustustojen ja niiden henkilöstön suojelun merkitystä.
Tapaus herättää huolta Ecuadorin presidentin Daniel Noboan toimista ja hänen sitoutumisestaan oikeusvaltioperiaatteeseen. Jotkut analyytikot pelkäävät, että Noboan päätös lähettää turvallisuusjoukkoja suurlähetystöön voi johtua halusta lisätä suosiotaan ennen tulevia vaaleja. Näitä toimia on kuitenkin kritisoitu oikeusvaltion heikentämisestä ja mahdollisesti Ecuadorin kansainvälisen maineen vahingoittamisesta.
Myös Jorge Glasin turvallisuus tutkintavankeudessa herättää huolta, kun otetaan huomioon Ecuadorin pidätyskeskusten historia. Näissä laitoksissa on viime vuosina tapahtunut väkivaltaisia mellakoita ja kuolemia, mikä on herättänyt pelkoa Glasin hyvinvoinnista. Hänen asianajajansa on vaatinut presidentti Noboaa ottamaan vastuun Glasin turvallisuudesta pidätettynä.
Meksikon suurlähetystön hyökkäys Ecuadorissa ja sitä seurannut diplomaattisten suhteiden katkeaminen maiden välillä ovat herättäneet kansainvälistä raivoa ja huolta. Tapaus korostaa diplomaattisten normien noudattamisen ja diplomaattisten tilojen loukkaamattomuuden merkitystä. Se herättää myös laajempia kysymyksiä oikeusvaltioperiaatteesta ja ihmisoikeuksista Ecuadorissa. Tilanteen kehittyessä on ratkaisevan tärkeää seurata tähän diplomaattiseen kiistaan liittyviä vaikutuksia ja mahdollisia tulevia suuntauksia.